Tänään oli ensimmäinen virallinen sukelluspäivä. Artturi oli unohtanut siirtää kellonsa ja kun se tykkää muutenkin herätä aikasin venyttelemään "koneen" auki niin herättiin sitten koko porukka kuuden pintaan. Ensimmäinen kulttuurishokki tuli kun lampsimme cipa:aan. Paikalla oli vain monttu. Entiset parakit on purettu ja tontille on nousemassa pramean näköinen kompleksi johon keskus muuttaa toukokuussa. Nyt "cipa" on kuitenkin muutaman neliön kokoinen täyteen ahdettu työmaakoppi...hieman ankeaa esim kamojen vaihdon kannalta. No, uudet veneet ovat sentään tilavat ja hyvät.
kelit jättivät toivomisen varaa. Oli melko kova tuuli ja aallokko ja veneessä hirveä ruuhka. Suoraan sanottuna sukellusreissu oli vähän pettymys. Köysiä oli vain kaksi ja sukeltajia natiiveineen toista kymmentä. Keli oli huono ja itse tulin huonovointiseksi aallokosta ja suolaveden suuhun menemisestä, eikä "sukellusmoodi" oiken tahtonut lähteä päälle. Ehkäpä aamiainenkin oli vähän turhan tuhti mikä ei helpottanut oloa...eilinen omatoimisukellus jätti paljon paremmat fiilikset. Iltapäivällä kiipesimme joutessamme näköalapaikalle josta päivän kuva. Lauri haetaan kohta ja vähän suunniteltiin sille "kastetta" coco beachlla. Katotaan nyt jaksaako...eiköhän huomenna sukellukset ala taas sujua, pitää vaan hetkeksi unohtaa suomalainen nöyryys herrakansojen edessä ja pyytää lisää köysiä jne...siitähän me kuitenkin maksetaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti