tiistaina, elokuuta 29, 2006

Ulos kaapista

Vanhat ja vuosia hyvin palvelleet "RUK-tuulipuvun" housut alkoivat vedellä viimeisiään, joten antauduin pimeälle puolelle ja ostin ihan oikeat juoksutrikoot. Voin kyllä sanoa suoraan että jos joku olisi ehdottanut minulle pari vuotta sitten tällaisten vetimien päälle vetämistä olisin nauranut hyvin makeasti. Ja onhan nämä aika, miten sen nyt sanoisi seksuaalivähemmistöjä ja juoksunharrastajia loukkaamatta...Sanotaan nyt vaikka aika kornin näköiset vetimet. No pakkohan niitä oli heti päästä testaamaan joten ei kun lenkille. Olen aina ollut hyvin skeptinen kaiken maailman hifistelyjen suhteen, mutta täytyy sanoa, että vaikutus fiilikseen oli yllättävän suuri. Mikään ei hierrä, vehkeet tuntuvat kevyiltä, ovat lämpimät, mutta silti hengittävät. Kaipa näitä jatkossakin voi käyttää. Tavoite oli vetää palauttava pk ja niin teinkin. Vauhdin hillitseminen oli vaikeaa välillä, menohaluja olisi ollut, mutta pysyin päätöksessäni. Kolmannen kiekan jälkeen oli niin hyvä fiilis että vakavasti leikittelin ajatuksella puolikkaan vetämisestä taas, mutta järkeilin että ei siinä olisi mitään mieltä kun ei taaskaan ollut juotavaa mukana jne. Jäi kuitenkin selkeästi sellainen olo, että alle kahden tunnin puolikas olisi hyvinkin realistinen tavoite.

Ostin myös hetken mielijohteesta Lidlistä sykemittarin. En sinänsä sellaista tartte, kyllä tuo T6 vieläkin asiansa ajaa, mutta luin siitä hyviä kommentteja ja hinta oli naurettavan halpa joten varamittariksi ja kenties uintiin (Suunto ei toimi vedessä). Täytyy sanoa kyllä että ainakin tuon kokeen perusteella hinta/laatu -suhteeltaan ERITTÄIN asiallinen vehje. Toimintoja löytyy kaikki olennainen, samat kuin perus polareista. Pidin vehkeitä päällä rinnan ja molemmat näyttivät kokojan 1-2 lyönnin samaa sykettä. Molemmat antoivat tismalleen saman keskisykkeen ja maksimin lenkille. Suunto arvioi kaloreita vähän optimistisemmin (950 vs. 866), mutta samaa luokkaa nekin (ja sykemittareiden kalorilaskurit ovat muutekin varsin viitteellisiä). Oikeastaan ainoa mitä jää kaipaamaan on pc-interface ja datan lataaminen koneelle, mutta sekin on lopulta todella hifistelyä. Muisti kattaa kuitenkin 20 harjoituskertaa. Näyttö ja ulkonäkökin ovat ihan asialliset (hyvin Polar-maiset IMO, ei ole vaikea arvata mikä tälle on ollut esikuvana :). Vielä jos se toimii uidessa, niin voidaan puhua hyvästä vehkeestä.

Mutta olen muutenkin fanaillut lidlin tuotteita viimeaikoina. Sukellushanskat rox, sukelluslamppu ok, märkäpuvut hintaan nähden erittäin hyviä. Olisin ostanut "Hitlerin Tiimarin" juoksutakinkin jos olisi ollut kokoja...Oli sekin ihan asiallisen näköinen ja törkeän halpa...

Tänään oli myös salipäivä, joten kalorilaskut voinee taas jättää aika löysälle. Lähemmäs 4000kcal saisi syödä että plussalle pääsisi ja sitä en kyllä saa vaikka yrittäisin.

maanantaina, elokuuta 28, 2006

Kuvia


Pääsin vihdoin testaamaan uutta kameraani eilen. Ostin tuossa n. kk sitten Fuji Finepix F30 kameran ja kotelon. Päädyin tähän valintaan nimenomaan siksi, että sen hämäräkuvausominaisuuksia on kehuttu. Eli suurillakin ISO-herkkyyksillä pitäisi kohinan pysyä näpeissä ja ISO-moodeja ylipäätään löytyy (aina 3200:aan asti, useimmat pokkarit hyytyy 400:aan ja siinäkin on kohinaa ihan riittämiin). Muut vanhassa kamerassa (Canon Ixus 500) ärsyttäneet asiat olivat surkea videonlaatu ja pitkä laukaisuviive - myös nämä ovat tässä kamerassa kunnossa. Plussana markkoinoiden paras (ainakin mainospuheiden mukaan) akun kesto. Puheissa lienee perää jonkin verran, koska en ole saanut vielä akku-indikaattoria edes värähtämään...

Tarkoitus ei ollut ottaa mitään taideotoksia, vaan lähinnä testailla erilaisia valotusmoodeja jne. Kuvailin pääasiassa tuollaista ahvenparvea ja tarkoitushan on nimeen omaan saada liikkuvasta kohteesta veden alla terävä kuva ilman salamaa - mikä siis esim. vanhalla Canonillani oli käytännössä mahdotonta tai ihan uskomatonta tuurin kauppa.

Ihan ok näkyi toimivan ja muutama mun mittapuilla ihan hyväkin kuva tuli otettua. Ei kauheesti viittinyt jäädä fiilistelemään kun olin liikkeellä ilman pukua ja reissun tarkoitus oli muutenkin enemmänkin retkeillä Heramaanjärven ympäristössä. Valkotasapaino pitää ens kerralla säätää veden alla sopivaksi, sillä kuvat olivat ihan tajuttoman vihreitä. Vihreitä ovat vieläkin vaikka parantelin väritasapainoa hieman jälkikäteen...

Kotelo ja kamera toimivat kuten pitikin ja varovaisesti voisin suositella tätä. Noilla herkkyyksillä pitäisi hallissakin saada ilman salamaa jo aika hyvin kuvia. Lisäksi 640x480x30fps muistikortin koon rajoittama video ja iso näyttö tulevat talven tekniikkatreeneissä tarpeeseen. (vanha kamera otti max 3 minuutin pätkiä muistikortin koosta riippumatta)


Kuvia voi ihmetellä täältä

Sivuhuomautuksena - olin ihan eri paikassa sukeltamassa kuin yleensä heriksellä. Kattelin tuulen suuntaan suhteutetusti sopivan näköisen niemen jossa luulisi olevan ahvenia. Olin kerrankin oikeassa. Iso parvi oli ja huomattavasti isompia kaloja keskimäärin kuin siellä perinteisessä "ahvenpaikassa". Muutamia melko "mörköjäkin"...

perjantaina, elokuuta 25, 2006

Palauttava pk

Ajattelin vetää kevytvauhtisen pk-lenkin palautellakseni puolikasta. Tarkoituksena oli siis vetää selkeästi alle aerobisen kynnyksen ja huuhtoa maitohapon rippeet ja muut kuonat pois. Pidin vauhdin siis hyvin rauhallisena. Asetin ylärajan 145:een ja pysyinkin reilusti sen alla suurimman osan lenkkiä. Keskisykkeiksi tuli 135.

Vauhti tuntui hyvältä (n. 9km/h) ja tuota olisi jaksanut vaikka kuinka pitkään. Täytyy ottaa ohjelmaan juosta tällaisia aina välillä. Suihkun jälkeen olo on kuin ei olisi lenkillä ollutkaan, mikä on kivaa vaihtelua tuntikausien jumittamiseen :)

Juoksentelin noin puolitoista tuntia ja matkaa kertyi kait vajaa 14km...Tuota vauhtia maraton menisi juuri alle 5 tunnin, eli aika kevyttä lönköttelyähän tuo on...

Kalastusta

Lisäsin treenit.net:in linkin tohon ylös, toivottavasti se toimii...

Eilen oli taas vaihteeksi kalassa. Kyyti- yms. asioista johtuen, olin vedessä reilut 3 tuntia, mutta hyvin tuonkin ajan viihtyi.

Olen tähän asti kalastanut aika matalalla, sanotaan max. 4 metriä. Päätin nyt kokeilla vähän syvempää. Yleensä en ole siellä pahemmin hengannut, koska siellä on vain ollut aivan autiota. Autiota oli nytkin, kunnes tuli kohtaan missä termokliini kohtaa vedenpohjan. Tämä oli n. 7.5 metrissä. Huomasin yhtäkkiä uivani kirjaimellisesti ahvenkeitossa! Ihan mieletön kuhina ja keski-isoja ahvenia oli todella paljon. Pari isompaa mörköä kurkki parven reunalla, mutta jäivät tällä kertaa saamatta. 6 ahventa ammuin, joista 4 oli siinä vähän 200g molemmin puolin. Ei mitään kauheita mörköjä siis, mutta Kaukajärven tasoon ihan isoja. Tapani mukaan osumia oli ehkä 15% joten parempisihtiselle saalis olisi ollut valtava :)

Jotain tarttis tähtäykselle tehdä, en vaan kertakaikkiaan osu mihinkään. Rankensin semmosen kelluvan maalitaulunkin ja harjoittelin jokusen laakin siihen. Mutta pettymyksekseni osuin siihen käytännössä joka kerta, eli en varsinaisesti löytänyt tähtäyksestä mitään "vikaa" - ts. en oppinut yhtään mitään.

Mulle tappo on varma vain jos kala ui nuolen kärkeen. Kohtuullisesti osun vielä n. 0.5 metrin matkalta, mutta minusta tuntuu käsittämättömältä että joku voi ampua kaloja 1-2 metrin matkalta. Tuolle etäisyydelle menee mulla ainakin niin hehtaaripyssyllä, ettei mitään rajaa. Toisaalta, jos tehokkaan ampumaetäisyyden saisi noihin mittoihin, alkaisi isoa ahventa tulla ihan toiseen tahtiin. Noin lähelle niitä vielä pääsee suht helposti...

torstaina, elokuuta 24, 2006

Erottelu

Päätin siirtyä käyttämään treenidatan tallettamiseen treenit.net:iä. Kyseessä on tuollainen köykäinen treenipäiväkirja. Ei likikään täydellinen mutta mulle riittävä.

Tämä siksi että tuskin ketään kiinnostaa lukea sivutolkulla tilastoja jostain mun salitreeneistä, eniten ne kiinnostavat minua itseäni (toisin kuin kaikki muut mun jorinat, joilla on jo vankka fanikuntansa - not), mutta toisaalta haluan pitää sähköisenä kun olen niin laiska paperin kanssa puljaamaan. Kun ne ovat netissä, pääsen myös päivittämään niitä mistä tahansa, eli ei tartte olla just oma kone, saati sitten oma lehtiö aina mukana. Pistän tohon oikealle linkin treeneihin jahka keksin miten sen saa koneesta pihalle.

Tänne sitten kirjoittelen enempi fiiliksiä ja oivalluksia treeneistä ja muusta menosta. Tän päivän salista voisi todeta että tauot kannattavat. On ihan eri fiilis mennä taas vääntämään kun on lökötellyt pari viikkoa. Voimat ovat palanneet entiselleen jo nyt ja odotettavissa on että ne ylittävät edellisen huipun melko pian. Sitä ei vaan tajua silloin kun on hyvä "putki" päällä, että kroppa tottuu kaikkeen kun sitä tekee tarpeeksi pitkään. Lopulta liian säännöllinen (ja ennenkaikkea samanlainen) harjoittelu on vain kehityksen jarruna!

keskiviikkona, elokuuta 23, 2006

Puolikas

Lähdin juoksemaan kaverin kanssa joka ei ole paljoa lenkkeillyt, joten pidimme vauhdin hyvin rauhallisena. Juostiin 2 kiekkaa suolijärveä, eli vajaa 9 km. Keskisykkeeni oli tuon jälkeen 117, joten päätin vetää vielä kiekan lisää vähän reippaammin.

Juoksu tuntui kulkevan, joten painoin vielä toisen kierroksen. Sittenpä olikin liian lyhyt matka puolimaratoniin että olisin malttanut jättää sen tekemättä. Matkaa vähän laskentatavasta riippuen on 21.5-23 km ja aikaa meni muhkea 2:20. Eli todella hidas vauhti, mutta eipä tuo sinänsä "tuntunut missään". Varmaankin pitkälle matkalle on aika hyvä strategia lähteä todella rauhallisesti ja ottaa paikat kunnolla auki, ennenkuin alkaa lisäämään löylyä - jos lisääkään. Mutta kuiteskin, antaa aika kivasti itseluottamusta pirkkaan, koska kyllä tosta olisi vielä ollut varaa jatkaa. Sitäpaitsi en ollut varautunut tuohon matkaan, joten juotavaakaan mulla ei ollut, mikä kyllä olisi tuonut lisää voimia merkittävästi. Kaloreita meni sykemittarin mukaan n. 1700, eli tänään on taas kunnon ilta-ahtaminen edessä että palautuminen pysyy raiteillaan.

Näin lenkillä 3 hirveä. Emo ja kaksi vasaa. Olivat ihan parin kymmenen metrin päästä lenkkipolusta ja paikallaan katsoa möllöttivät meitä uteliaita lenkkeilijöitä. Aika jylhä näky tuo hirvi tuolta etäisyydeltä. Aiemmin lenkillä vastaan tuli nainen jonka päälle hirvi oli meinannut kuulemma juosta viime vuonna, joten hän peesasi meitä hetken kun oli aiemmin nähnyt hirvet...Vaikka kasvissyöjäelukka onkin, niin on siinä sen verran lihaa ja sarvea että en kyllä haluaisi sitä kohti laukkaamassa nähdä.

tiistaina, elokuuta 22, 2006

Salikauden avaus

Eilen vedin perussetin salilla. Käytin tarkoituksella vähän kevyempiä painoja ja tarkoitus oli lähinnä herätellä ja valmistella kroppaa taas aloittamaan säännöllinen pumppaaminen. Vaikka tässä tuli kuukausi pidettyä enempi tai vähempi täyttä taukoa (pari säälitreeniä tonne väliin), niin ilokseni voimat eivät olleet oikeastaan mihinkään hävinneet. Sinänsä koko touhu tuntui taas kovin nihkeältä ja rutiini puuttui. Ihan niin kuin juoksemisessakin, jos tauko venähtää liian pitkäksi tuntuu kuin aloittaisi taas aivan alusta. Noh, pari kertaa täytyy vaan piiskata itsensä väkisin niin kyllä se sieltä taas tulee.

Tänään olisi tarkoitus mennä kalaan/sukeltamaan mutta toisaalta olisi myös lenkkipäivä. Karua, mutta molempia ei enää voi tehdä. Lomalla se ei olisi ollut mikään ongelma, mutta nyt vaan loppuu päivästä tunnit kesken :/

maanantaina, elokuuta 21, 2006

Puskien kutsu

Viikonloppu tuli taas vietettyä anopin lihapatojen ääressä. Tässä on elokuussa nyt ollut enemmän tai vähemmän samalla porukalla kolmet suuret juhlat, ja vaikka kivaa onkin ollut, niin on ihan helpotus ettei hetkeen tarvitse juhlaruokiin koskea. Mutta mikä tärkeintä, sain kenkäni takaisin, joten heti sunnuntaina synninpäästölenkille viikonlopun mässyjen jälkeen.

Tein taas samanlaisen nopeuslenkin ja juoksu kulkikin ihan mukavasti ja varsinkin kengät tuntuivat taivaallisilta. Jalkani kipeytyivät noilla sisäkengillä juostessa omituisesti ja vieläkin vähän arasti. Täytyy toivoa että kyseessä ei kuitenkaan ole penikat tms. krooninen vaiva. Tuli kuitenkin todettua että todella reilun kokoinen pizza ei ehkä ole optimitankkaus nopealle lenkille. Todella happamia röyhtäisyjä päästelin koko matkan ja keskittyminen oli vaikeaa. Lopussa taas puskien kutsu oli niin voimakasta, että piti kotiin tullessa portaat kävellä hyvin hyvin varovasti vahinkojen välttämiseksi. Mutta hyvä treeni silti. Kiristin nopeaan osuuteen sykkeen alarajaa pykälän 166:een. Ajattelin tällä tavoin hilata sitä hiljalleen ylöspäin, koska ei tuokaan vielä tuntunut ihan kuolemalta. Muutenkin pitäisi ehkä erotella nopeusosuus selkeämmin. Eli alku rauhallisemmin (nyt yli 160 myös alussa, optimi voisi olla luokkaa 150), ja selkeämpi kiristys lopussa. No en tiiä, pitää kattoa minkälaista tulosta alkaa tulemaan...

Jalat on taas vähän pipit, mutta ei niin pahasti kuin esim. edellisen sisäkenkälenkin jälkeen. Kipu tuntuu vähän niinkuin pohkeissa, mutta ei sitten kuitenkaan, eli pohkeiden venyttely ei tunnu oikeassa kohtaa, vaan kipu on vähän alempana eikä sitä saa oikein venyteltyä niin että tuntuisi oikeassa kohtaa...Ärsyttävää.

perjantaina, elokuuta 18, 2006

Viikon pitkä

Olen ajatellut jakaa juoksutreenit jotakuinkin siten, että juoksen 2-3 vauhtilenkkiä viikossa ja yhden pitkän kerran viikossa tai kerran kahdessa viikossa. Tänään siis vaihtelun vuoksi pitkä. Tarkoituksenani oli juosta suolijärven lenkki 4 kertaa, mutta kolmannen jälkeen puskat kutsuivat jo siihen malliin, että katsoin parhaaksi poistua radalta. Eipä silti, tuotakin ilmiötä vasten pitäisi ihan oikeasti treenata jos pitkää kisaa mielii juosta. Puskailmiö iski tänään varmaankin siksi, että en nesteyttänyt itseäni eilisen yökalastusreissun jälkeen kunnolla, joten aamulla suoritin hätänesteytyksen. Nestehän ei tunnetusti imeydy nopeammin kuin oliko se nyt 0.9l/h, joten osa tästä sitten tuli läpi lenkin aikana. Juoksin siis lopulta 3 kiekkaa + alku/loppu pätkät, josta laskujeni mukaan tulee n. 14 km. Aikaa meni 1:16 ja keskisyke oli 159. Tarkoitus oli juosta matalammalla sykkeellä, mutta se vaan jotenkin lipsahti. Mutta jos mielii vielä aikaa pitentää, niin pitänee oppia hillitsemään myös vauhtia.

Sisäkengillä juokseminen alkaa todella tympiä, mutta onneksi tänä viikonloppuna saan taas oikeat kenkäni ja matkamittarin kehiin. Aah...

Virittelin aikani kuluksi kalareissuille opiskelijabudjettiin sopivan lampun (vaikken olekaan opiskelija). Ostin 7ah 12v suljetun lyijyhyytelöakun (20e), 35w halogeenipolttimon (jotain 8e). Tein "valopään" vanhasta rikkinäisestä pikkulampusta ja vetelin johdot suoraan akun napoihin ja akku vyölle. Virtaa toki vuotaa hieman vedessä, mutta hyvin tuolla virityksellä riitti yli 2 tunniksi valoa, ja hinta on sitä luokkaa että jo parin reissun kestettyään se on ollut kaupallisiin lamppuihin verrattuna lyömätön hinta/laatu -suhteeltaan. Eikä mulla ole mitään syytä olettaa etteikö se kestäisi enemmänkin...

Jatkokehitysideana ajattelin tiivistää toisen navoista epoksilla jolloin oikosulkuongelmaa ei tule vedessä. Lataamista varten vaan pitää sitten vetää toinen latausjohto "valopään" sisään.

Kalastajan lampuissa on se hyvä puoli, että koska syvyydet ovat varsin maltillisia, niin sen ei tartte kestää mitään 5 barin paineita. 2 bariakin olisi jo luksusta...Suljettu lyijyhyytelöakku on tiivis ja lisäksi täynnä nestettä, joten kokoonpainumisen vaaraa ei ole. Ongelmaksi jää vain tiivistää valopää, eikä sekään ole niin justiinsa. Eilenkin lirahti vettä sisään eikä se menoa mitenkään olennaisesti haitannut...Satojen eurojen lampussa se toki harmittaisi :)

keskiviikkona, elokuuta 16, 2006

Sitä samaa

Juoksin lähes identtisen lenkin kuin viimeksi. Vähän kiristelin sykerajoja, eli nyt eka kiekka 160-170, toisella 165-175 ja viimeiset 5 min siten, että ylärajan hälytys piippaa kokoajan. En saanut henkisesti tänään irti revittää hamburgeria täysillä, mutta ihan kivasti loppua kohti nousi syke. Keskisykkeeksi lenkille tuli mukavat 168 ja loppua kohti olin kokoajan 180 tuntumassa. Kokonaisuudessaan "kympille" tuli 20 sekuntia parempi aika kuin maanantaina, eli ei oikeastaan mitenkään merkittävästi, mutta vähän vauhti kiristyi. Kun puhun "kympistä", niin en siis tarkkaan ole sitä koskaan mitannut, mutta kyseessä on aina sama lenkki, joten ainakin kehityksen osalta arvioitaessa tulokset ovat vertailukelpoisia.

Punttihommat on lomilla vähän jääneet. Töissä on hyvä, ilmainen sali joten tuntuisi tyhmältä maksaa touhusta. Toisaalta lomalla töihin meneminen edes salille olisi rikos ihmiskuntaa vastaan. Ostin kuitenkin leuanvetoa varten tuollaisen rekkitangon ja olen joka aamu ottanut tavaksi vetää sarjat. Olen pikkuhiljaa lisännyt painoa ja tänään oli n. 10 kg ylimääräistä. Vielä meni 6, 5 ja 4:n sarjat, eli ihan jees.

Leuanvetotanko on kyllä kurko hankinta. Maksoi 14e ja kun vielä 10e:n voimapyöräkin on kaapissa niin pystyy lomallakin tekemään suht monipuolista treeniä. Olen parina iltana tehnyt semmosta pientä settiä ylläpitomielessä (kehitykseen tähtäävä harjoittelu saa odottaa töiden alkamista), eli leuat, voimapyörä, punnerruksia ja kyykkyjä. Aika hyvin noilla jo tärkeimmät lihakset kunnossa pysyykin. Ei maksa paljoa hyvä lihaskunto...

maanantaina, elokuuta 14, 2006

Vauhtilenkki

Noniin, päästiinhän sitä vihdoin asiaan.

Tänään eka ihan "oikea" lenkki pitkään aikaan. Päätin vetää klassisen nopeuskestävyys-lenkin, koska se on selkeästi heikko kohtani. Eli juoksin vain reilut 10km ja lenkin kesto oli 47 min. Alussa mukavaa lönköttelyä alueella 150-160 yksi kierros ja viimeiset 20 minuuttia vauhtia kiristäen (165-175) ja lopussa kaikki läpät auki.

Kokeilin toisella kierroksella hamburger hillissä pistää urut niin auki kuin sain. Oli aika jännä fiilis kun päässä alkoi jo sumenemaan, mutta löylyä pystyi silti lisäämään. Sain käytettyä sykkeen 187:ssä, mikä on jo melko lähellä laskennallista maksimia. Ehkäpä siinä Karvosen kaavassa on kuitenkin jotain perää...Selkeästi pitkä lepotauko on siinä mielessä tehnyt terää että maksimit saa otettua paremmin irti. Nyt jälkeen päin kun miettii, niin edellisessä treenirupeamassa alkoi ehkä olemaan pientä väsymystä loppua kohti, en ehtinyt palutua aina kunnolla ja välillä lenkki tahmasi todella pahasti. Täytyy nyt yritää keskittyä enempi laatuun kuin määrään.

Mittailin aamulla piruuttani leposykettä ja sain sen aika helposti laskemaan 45 tienoille kun vähän aikaa sängyssä köllöttelin. Ihan hyvä. Tästä on hyvä lähteä rakentamaan...

sunnuntaina, elokuuta 13, 2006

Käynnistelyä

Yllättävän vaikeaa saada "konetta käyntiin" kun on pari viikkoa antanut repsahtaa. Mässyt maistuu ja lenkille ei tee mieli. Aina ajattelee vaan että "no, meen huomenna sitten".

Alkuviikko oltiin Venlan kanssa pyöräilemässä Turun saaristossa. Päätettiin ihan hetken mielijohteesta vuokrata turisti-infosta "mummopyörät" ja poljettiin pari päivää Saariston kehätietä. Mentiin vain semmosta leppoisaa 50-60 km päivävauhtia, mutta pyörät oli sen verran onnettomat että kyllä tuostakin aika hyvin hikeä sai pintaan. Oma pyöräni oli varmaan ainakin 4 pykälää liian pieni ja vaikka nostin satulan ihan tappiin, niin silti ajelin ihan kyyryssä.

Pyöräilyyn jäi kuitenkin sen verran nälkää, että kävimme sitten kotiin palattuamme "oikeilla" pyörillä heittämässä "pirkkalan lenkin", matkaa tuli 67km, mutta tuo ei ollut missän likipitäenkään yhtä rankkaa kuin saariston viiskymppiset. Välineillä on näköjään väliä. Välillä piti sahata mäkiä ees taas odotellessa että saisi edes vähän "treeniä" mukaan :)

Kalassa on myös tullut käytyä parikin kertaa. Viime kerralla tulin ekan kerran pois ilman mitään saalista. Ei vaan tullut vastaan mitään ammuttavan kokoista ja sen verran verenhimo on jo tyydytetty, ettei tartte pikkuahvenia lahdata ihan vaan sen vuoksi että saisi edes jotain. Sukeltaminen oli silti todella nautinnollista. Lieneekö vuodenaikajuttu vai mitä, mutta ahvenparvet ovat nyt valtavan kokoisia. Satoja tai tuhansia pikkuahvenia pelmahtaa paikalle kun on hetkenkin pohjassa ja ne alkavat näykkiä harppuunaa. Omituinen tapa sekin. Tyynellä kelillä oli myös mahtavaa vaan möllötellä pohjalla katsomassa kuinka isommat ahvenet tulevat syönnille ja neppivät parvesta pikkuraukat pois. Täys kannibaaleja näemmä.

Parin kalareissun jälkeen on nyt kuitenkin vasen korva melko kipeä. Luultavasti ulkokorvan tulehdus. Sitä kun ei ole pitkään aikaan ollut, niin olen tullut laiskaksi pirtutippojen suhteen. Noh, pitää se kai sitten kerran kesässä kärsiä että muistaa kuinka kipeäksi se ärtyy, niin muistaa taas vähän aikaa herutella otiborinia korvaan. Lisäksi joku pieni räkätauti tms on iskenyt ja kurkku on karhea ja lima lentää. Vähän arveluttaa esim. lenkille lähteminen, kun hengittäessä tuntuu selvästi rohinaa...Vaan pakko sinne polullekin on kohta lähteä jos pirkan hölkän juosta mielii...

maanantaina, elokuuta 07, 2006

Das Projekt

Vähän on ollut hiljaista treenien suhteen viimeiset pari viikkoa. Lenkillä olen viimeksi ollut 3 tai 4 viikkoa sitten. Pari säälitreeniä salilla ehdin tuossa vetää, mutta muuten on aika mennyt ihan muissa puuhissa.

Ehkäpä alla oleva kuva selventää työn alla ollutta projektia hieman :)



Tänään on kyllä pakko puristaa joku pieni aloituslenkki, ettei paikat ehdi kokonaan repsahtaa. Oli niin hyvä putki ennen kisoja päällä, että olisi sääli päästää se notkahtamaan. Asetan tavoitteekseni Pirkan Hölkän ja alan keskittymään nyt hetkeksi juoksuun enemmän. Siellä onkin kohta vapaasukeltajilla ihan oma sarjansa :) Vielä tämä viikko menee kuitenkin epäsäännöllisesti koska pitäähän sitä nyt joku häämatka tai jotain tehdä...

Rössö on myös tehnyt parin viikon vanhempien luona löhöilyn jälkeen hyvin (kirjaimellisesti) näyttävän paluun, joten pieni kiristely on taas kohta paikallaan. On se vaan vaikeaa FFB:nä, heti kun kontrolli pettää hetkeksikin, paukahtaa viiden kilon vararengas vyötärölle. Syömisessä ei ole kuin moodit on ja off, kaikenlainen "kohtuukäyttö" on esim. makeisten suhteen aivan toivotonta. Alkakoot siis perinteinen P&L kuuri, eli "Puritaaninen kieltäytyminen ja Liikunta".

Päivitys:

Joo, tulipahan todettua että ehkä ei ole fiksuin aika lähteä lenkille kesän kenties kuumimpana päivänä noin puolen päivän aikaan. Meinasin ihan kirjaimellisesti pyörtyä...Juoksin vain puoli tuntia, joten päätin ottaa koneesta tehot aika hyvin irti...Keskisyke oli 167 mikä on mulle aika kova ja huiput 184.