Kirjoitustauko ei tällä kertaa ole johtunut siitä että en ole jaksanut kirjoittaa, vaan siitä että treenit loppuivat kuin seinään. Itsenäisyyspäivänä alkanut vatsatauti jonka ajattelin aiheuttavan "parin päivän pakkolevon" venähti lopulta parin viikon mittaiseksi on/off sairasteluksi. Siitä jatkui sitten normaali flunssa kuumeineen ja kurkkukipuineen jonka jälkeen pöpö eteni keuhkoihin ja seurasi armoton yskä ja räkäkuuri.
Nyt on ensimmäistä kertaa melkein kuukauteen sellainen olo että voisi ylipäätään jotain liikuntaa harrastaa, joten kävin äärimmäisen vaatimattomalla n. 5km lenkillä tunnustelemassa. Ei se kuolemaksi ollut, mutta ei nyt ihan parhaitakaan lenkkejä. Sykkeet vetelivät 20 pykälää korkeammalla kuin normaalisti, mutta kyllä tästä nyt toivottavasti rakentamaan pääsee. Taloyhtiön "punttisalissa" vielä pikainen tunnustelu pienillä painoilla yleisimmistä liikkeistä niin tästä on hyvä lähteä mässäilemään uudenvuoden juhlintaan. Toivottavasti ensi vuosi alkaa vähän paremmissa voimissa.
lauantaina, joulukuuta 31, 2011
torstaina, joulukuuta 01, 2011
Sali/Kestävyysvoima
Kyykky 3x20 (50kg)
Ylätalja 20,17, 15 (asetus 8)
Penkki 20, 15, 12 (50kg)
Alavatsat 25, 15, 16
Haba 15,12,12 (11kg per käsi)
Alaselkä 20,20,17
Jalkapärssi 3x15 (asetus 16)
Niskantakaa punnerrus 15,13,10 (30kg vapaa tanko)
Aika hapoilla oli ukko taas tuon jälkeen. Hieman paremmin jaksoi sarjat loppuun asti, mutta nuo 2 viimeistä liikettä oli kyllä ihan raahustamista.
Ylätalja 20,17, 15 (asetus 8)
Penkki 20, 15, 12 (50kg)
Alavatsat 25, 15, 16
Haba 15,12,12 (11kg per käsi)
Alaselkä 20,20,17
Jalkapärssi 3x15 (asetus 16)
Niskantakaa punnerrus 15,13,10 (30kg vapaa tanko)
Aika hapoilla oli ukko taas tuon jälkeen. Hieman paremmin jaksoi sarjat loppuun asti, mutta nuo 2 viimeistä liikettä oli kyllä ihan raahustamista.
Static etenee
Selkeästi treenin vaikutukset alkavat yleisemminkin purra. Tänään kuivastatic 5:40. Fiilis oli hyvä ja "kontrollissa" koko suorituksen ajan. Nykäykset alkoivat melko myöhään, 4 minuutin kohdalla vaikka tein ilman lämppäreitä ykkösellä. Varmaan osittain eilisen treenin peruja vielä (bikarbonaattia vielä kierrossa?)
6 minuuttia ei enää tunnukaan ihan kaukaiselta, se olisikin liki "no warmup" pb - ja vielä ei siis pakata ollenkaan.
Täytyy sanoa että nowup-static (lyhennän sen tästedes näin kun ei jaksa aina kirjoitaa koko rimpsua) on aika mukava treenimuoto, sitten kun siihen pääsee sisälle. Lähinnä siis siksi, että treeni kestää alle 10 minuttia - ei ole hirveästi tekosyitä miksei sitä päivän mittaan ehtisi tehdä.
Vanhan koulukunnan static-treeni lämppäreineen vei minulta hyvinkin tunnin. Sitä on jo vaikea järjestää joka päivälle.
6 minuuttia ei enää tunnukaan ihan kaukaiselta, se olisikin liki "no warmup" pb - ja vielä ei siis pakata ollenkaan.
Täytyy sanoa että nowup-static (lyhennän sen tästedes näin kun ei jaksa aina kirjoitaa koko rimpsua) on aika mukava treenimuoto, sitten kun siihen pääsee sisälle. Lähinnä siis siksi, että treeni kestää alle 10 minuttia - ei ole hirveästi tekosyitä miksei sitä päivän mittaan ehtisi tehdä.
Vanhan koulukunnan static-treeni lämppäreineen vei minulta hyvinkin tunnin. Sitä on jo vaikea järjestää joka päivälle.
Vastaliike
Häröilytreenejä seuraa yleensä hyvä treeni, ja päinvastoin. Selvästi teki hyvää höllätä pipoa yhden treenin ajaksi ja sallia static. Myös parin päivän lepo teki hyvää ja nyt menin Tikkakoskelle hyvin latautuneena.
Ei siinä mitään fiilistellä ja lämmitellä, kamat niskaan, 5 minuuttia rauhoittumista ja matkaan. Pääsin tällä kertaa 8 altaanmittaa, eli n. 133 metriä - mikä on "16,7m altaan pb" jos jostain pitää iloa repiä. No, matka ei niinkään ole olennaista, kuin miltä se tuntui. Tällä kertaa hapotus alkoi ajoissa ja kasvoi tasaisesti koko sukelluksen ajan ja loppua kohti epämukavuus kasvoi tasaisesti ja hallitusti lakipisteeseensä. Yhtään ei olisi tarvinnut enempää sukeltaa, mutta lopetus oli hallittu. Koko kroppa hapotti vielä minuutteja sukelluksen jälkeen. Jes! Sukelsin taas ilman laseja, mikä tuntuu nyt muutaman treenikerran jälkeen jo täysin luonnolliselta. Ainoa ikävä on että jos ui yhtään kovempaa alkaa vesi mennä silmämunien alle - se tekee vähän häijyä :)
Sukelsin myös kädet sivuilla. Syy on lähinnä se, että tuossa altaassa käsiä ei ehdi ojentaa kunnolla kun on jo päädyssä, mutta näköjään se toimii noinkin.
Tekniikasta ei tämän vedon kohdalla kannata paljoa puhua - sitä ei ollut. Treenin sukeltelinkin aika paljon lyhyitä vetoja tunnustellen hieman miten tähän saisi vähän vauhtia lisää rentoutta hukkaamatta, ja uskoisin että sain siinä muutaman ihan hyvän ahaa-elämyksen. Ilman lämppäreitä sukeltamisessa on vielä haasteena se, että yleensä tarvitsen muutaman verryttelyvedon että tekniikka alkaa osua kohdalleen. Mutta siitä päässee eroon a) tekemällä tarpeeksi ilman lämppäreitä ja keskittymällä siihen mitä tekee (kun on pakko, niin kai se sieltä tulee), b) hinkkaamalla tekniikkaa selkärankaan niin että se tulee sieltä aina, tilantessa kuin tilanteessa.
Lisäksi sukelsin useamman sukelluksen välille 100-117, ei laskettu mutta olisiko noita viitisen kappaletta mennyt. Kokeilimme Kimmon kanssa myös "static dynaa" taas. Ajatuksena siis on että välillä jakaa dynan kahteen osa-alueeseen: sukellusaika ja sukellustekniikka. Nyt siis ennenkaikkea yritimme hakea sitä miltä tuntuu venyttää sukellus ajallisesti mahdollisimman pitkäksi. Muita sääntöjä ei ole kuin että dynaa sen pitää olla ja liike ei saa pysähtyä, mutta muuten mahdollisimman rentona.
Sukellusajat (100m) menivät jotakuinkin 2:40 tietämiin, +- 10 sekuntia. Kimmo veti pari yli kolme minuuttistakin. Hauska ja stressitön treenimuoto vastapainona ikuiselle runttaamiselle.
Muutaman treenin jälkeen sitten varmaan painotus toisin päin, eli teknisesti mahdollisimman puhtaita ja hyötysuhteeltaan hyviä sukelluksia. Tuolla sukellusajalla nopeus pitäisi kuitenin olla melkein kaksinkertainen, jos halutaan puhua hyvästä sukelluksesta.
Treenien jälkeen kuitenkin hyvä ja motivoitunut fiilis, tästä on hyvä jatkaa!
Ei siinä mitään fiilistellä ja lämmitellä, kamat niskaan, 5 minuuttia rauhoittumista ja matkaan. Pääsin tällä kertaa 8 altaanmittaa, eli n. 133 metriä - mikä on "16,7m altaan pb" jos jostain pitää iloa repiä. No, matka ei niinkään ole olennaista, kuin miltä se tuntui. Tällä kertaa hapotus alkoi ajoissa ja kasvoi tasaisesti koko sukelluksen ajan ja loppua kohti epämukavuus kasvoi tasaisesti ja hallitusti lakipisteeseensä. Yhtään ei olisi tarvinnut enempää sukeltaa, mutta lopetus oli hallittu. Koko kroppa hapotti vielä minuutteja sukelluksen jälkeen. Jes! Sukelsin taas ilman laseja, mikä tuntuu nyt muutaman treenikerran jälkeen jo täysin luonnolliselta. Ainoa ikävä on että jos ui yhtään kovempaa alkaa vesi mennä silmämunien alle - se tekee vähän häijyä :)
Sukelsin myös kädet sivuilla. Syy on lähinnä se, että tuossa altaassa käsiä ei ehdi ojentaa kunnolla kun on jo päädyssä, mutta näköjään se toimii noinkin.
Tekniikasta ei tämän vedon kohdalla kannata paljoa puhua - sitä ei ollut. Treenin sukeltelinkin aika paljon lyhyitä vetoja tunnustellen hieman miten tähän saisi vähän vauhtia lisää rentoutta hukkaamatta, ja uskoisin että sain siinä muutaman ihan hyvän ahaa-elämyksen. Ilman lämppäreitä sukeltamisessa on vielä haasteena se, että yleensä tarvitsen muutaman verryttelyvedon että tekniikka alkaa osua kohdalleen. Mutta siitä päässee eroon a) tekemällä tarpeeksi ilman lämppäreitä ja keskittymällä siihen mitä tekee (kun on pakko, niin kai se sieltä tulee), b) hinkkaamalla tekniikkaa selkärankaan niin että se tulee sieltä aina, tilantessa kuin tilanteessa.
Lisäksi sukelsin useamman sukelluksen välille 100-117, ei laskettu mutta olisiko noita viitisen kappaletta mennyt. Kokeilimme Kimmon kanssa myös "static dynaa" taas. Ajatuksena siis on että välillä jakaa dynan kahteen osa-alueeseen: sukellusaika ja sukellustekniikka. Nyt siis ennenkaikkea yritimme hakea sitä miltä tuntuu venyttää sukellus ajallisesti mahdollisimman pitkäksi. Muita sääntöjä ei ole kuin että dynaa sen pitää olla ja liike ei saa pysähtyä, mutta muuten mahdollisimman rentona.
Sukellusajat (100m) menivät jotakuinkin 2:40 tietämiin, +- 10 sekuntia. Kimmo veti pari yli kolme minuuttistakin. Hauska ja stressitön treenimuoto vastapainona ikuiselle runttaamiselle.
Muutaman treenin jälkeen sitten varmaan painotus toisin päin, eli teknisesti mahdollisimman puhtaita ja hyötysuhteeltaan hyviä sukelluksia. Tuolla sukellusajalla nopeus pitäisi kuitenin olla melkein kaksinkertainen, jos halutaan puhua hyvästä sukelluksesta.
Treenien jälkeen kuitenkin hyvä ja motivoitunut fiilis, tästä on hyvä jatkaa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)