Kierrätystä taas

Kaivelin webarchivesta edesmennyttä kotisivuani kaihon vallassa ja silmiini osui tämä aina ajankohtainen kirjoitus, josta aikanaan olin hyvinkin ylpeä. Onhan se toki osan tehostaan jo menettänyt kun sitä vanhana kriittisin silmin tarkastelee, mutta liitänpä tänne kun en muutakaan kirjoittamista keksi.

Ohjeita lahjojen osteluun

Lahjan ostaminen ystäville, sukulaisille ja rakastetuille on aina vaikeaa. Koskaan ei tiedä mitä heillä jo on, tai mitä he haluavat. Yksi helppo tapa on ostaa ns. "huumorilahja", joka on sinänsä aivan typerä, mutta vastaanottaja on sen verta huumorintajuinen, että arvostaa sitä silti. Huumorilahjassakin on kuitenkin vaaransa: mitä jos eleeni tulkitaan väärin, ja menetän lähimmäiseni loppuelämäkseni? Sitä ei voi riskeerata! Siksipä olen koonnut tähän muutamia nyrkkisääntöjä hyvän lahjan valitsemiseksi:

1. Jos lähimmäiselläsi on jo kaikkea mitä voit kuvitella, tai se mitä hänellä ei ole on liian kallista sinulle, on tilanne erityisen vaikea. Tämä on kuitenkin yleisin tilanne, johon lahjaa ostettaessa joudutaan. Pieni vakoilu on aina tarpeen jos haluaa ostaa jotain sellaista, mitä toisella ei ole. Toisaalta on noloa jäädä kiinni penkomasta ihmisten yöpöytiä etsien esimerkiksi kirjoja joita hän jo omistaa. Siksipä jokin takuuvarma ratkaisu olisi tarpeen. Yksi toimivaksi todettu idea on ostaa lähimmäisellesi jonkinlainen halpa huoneenkoristin. Perinteiset himmelit ja paperipainot voi unohtaa, sillä sellaisia me kaikki olemme saaneet koko ikämme, ja se vastaa lähinnä sitä kuuluisaa "pipari ja omena" -yhdistelmää, joita jotkut sadistit tuovat lasten pikkujouluihin lahjapottiin. Unohda myös suklaat ja viinapullot. Kuinka monta kertaa olet itse päivitellyt ihmisten huonoa makua, nähdessäsi viinapulloa ojennettavan lahjapaperiin käärittynä? Siis jotain omaperäistä uuden vuosituhannen kunniaksi, ehdotukseni on laavalamppu! Tuo kaunis, täysin hyödytön (tai voihan sillä generoida satunnaislukuja) tekniikan ihme, joka koristaa aivan liian harvaa suomalaiskotia!

2. Yksi lahjahan ei pitkälle kanna. Vuodessa on sentään vähintään yksi joulu ja yhdet sytymäpäivät jokaista henkilöä kohti. Tähän kun lisätään nimipäivät ja erilaiset erikoisjuhlat (hääpäivä, rippijuhlat, valmistujaiset jne.) on todennäköistä että olet laavalampulla selvinnyt korkeintaan puoli vuotta, kunnes on jo aika miettiä uutta lahjaa. Ratkaisu on ehkä lähempänä kuin uskotkaan...Lahjaa antaessahan yllätysmomentti on tärkeintä. Jos lahjan saaja on aidosti yllättynyt, on se paljon suurempi saavutus, kuin antaa jotain josta joku oikeasti pitäisi. Muistathan lähimmäisesi ilonsekaisen hämmästyksen, kun hän kääri lahjapapereista laaavalampun? Muistatko miten hyvältä se sinusta tuntui? Se onnistumisen tunne, itsevarmuus, muiden vieraiden kateelliset ilmeet? Etkö haluaisikin kokea tuon kaiken uudelleen? Lyön vaikka vetoa, että lähimmäisesi ei osaa odottaa niinkin rohkeaa vetoa, kuin ostaa sama lahja kaksi kertaa peräkkäin. Osta siis hänelle täysin identtinen laavalamppu! Vakuutan, että se hämmästys on aitoa. Teeskentele vielä, että et muista ostaneesi hänelle jo tuota kyseistä toivelahjaa, niin saat illalla vielä hyvät naurut ennen nukkumaan menoa, kun mietit millaisena typeryksenä hän sinua pitää.

3. Ok, hyväkin vitsi vanhenee kun sitä tarpeeksi toistetaan. On taas tullut aika hankkia lahja, ja tässä vaiheessa olet jo keskustellut vastaanottajan kanssa siitä, kuinka hyvä pila se olikaan antaa kaksi laavalamppua peräkkäin. Olette nauraneet asialle useaan otteeseen tuopposen äärellä pikku pirteissä. Pari kertaa olet leikkimielisesti huomauttanut hänelle, että olisipa aika hilpeää vielä kerran tempaista, ja ostaa laavalamppu. Molempien mielestä ajatus on hauska, mutta hetken naurun jälkeen tilanne kuitenkin äkisti vakavoituu. On siis aika siirtyä eteenpäin ja keksiä jotain oikeasti omaperäistä! Tai näin lähimmäisesi ainakin uskoo. Tähän uskoon nojaten, kuvittele kuinka kova veto olisi ostaa kolmas laavalamppu? Olet sentään leikitellyt jo ajatuksella jopa hänen kuullensa! Kukaan ei yksinkertaisesti voisi uskoa, että jollain olisi munaa tehdä niinkin alhainen temppu! Juuri tämä kääntää kolmannen laavalamppusi voiton puolelle. Liitä vielä mukaan mystinen viesti: "Ennen kukonlaulua sinä kolmasti minut kiellät, mutta 8 on aina ollut maaginen luku onneen, näin uskoivat jo Sumerilaiset". Tottakai hän nauraa, luuleehan hän olevansa varsinainen älykkö!

4. Ystäväsi osaa jo todennäköisesti odottaa laavalamppua seuraavana merkkipäivänään, ja sen hän myös saa. Ei niinkään alleviivataksesi pointtia, mutta osana suurempaa suunnitelmaa. Todella nerokas lahjanosto vaatii kärsivällisyyttä, ja sitähän sinulla on. Niinpä ostat hänelle sen enempää miettimättä laavalampun. Sillä, osaako hän arvostaa vitsiä vaiko ei, ei ole tässä vaiheessa enää mitään merkitystä.

5. Jatkat turrutusta edelleen seuraavana vuonna. Jos haluat olla todella omaperäinen, ostat vaikka Afrikkalaisen puumaskin, jonka sisään piilotat laavalampun siten, että ystäväsi ei välittömästi tajua mistä on kyse. Hetken ilo muuttuu kuitenkin ennenpitkää raivoksi ja saatat menettää elinikäisen ystävän (jos hän on eityisen huumorintajuton). Tai niin hän ainakin luulee, sillä hän ei tiedä "suurta suunnitelmaa" jolla aiot lopulta sovittaa kaiken. Naureskelet taas illalla kotona yksiksesi ajatukselle...Kuinka hän tuleekaan yllättymään!

6. Et ole saanut kutsua ystäväsi juhliin, joten murtaudut hänen kotiinsa sopivana ajanhetkenä ja jätät pöydälle paketin, jossa on laavalamppu. Olet hyvin huolellinen poistaessasi kaikki sormenjäljet ja muut todisteet, joiden perusteella hän voisi syyttää sinua kotiinsa murtautumisesta. Koska lahja on laavalamppu, hän on aivan varma siitä kuka on ollut asialla, mutta ei voi lainopillisesti todistaa mitään! Nerokasta eikö totta? Onnittelet itseäsi hyvin tehdystä työstä ja hihittelet yksiksesi taas kotona (tämä on hyvin tärkeää!)

7. Ystävästi merkkipäivä lähestyy taas, ja otat häneen yhteyttä jo hyvissä ajoin. Pyydät nöyrästi anteeksi koko laavalamppupelleilyä ja hän antaa anteeksi. Halailette ehkä, paitsi jos olette molemmat miehiä, silloinhan se ei sovi, sillä jokuhan voi nähdä! Kyynel silmässä hän pyytä sinua mukaan juhliinsa vanhojen aikojen muistoksi. Hyväksyt totta kai kutsun (mielellään myös kyynel silmässä paitsi jälleen, jos olette molemmat miehiä tämä ei käy!) Saavut juhliin leveä hymy suupielilläsi ja ojennat hänelle paketin. Leikkimielisesti hän sanoo "tämän on parempi sitten olla olematta laavalamppu" ja töytäisee sinua kevyen leikkisästi kyynärpäällään. Sinulla on vaikeuksia pidättää nauruasi, kun seuraat kuinka innolla hän pakettiaan avaa. Mistä hän voisi arvata, että olet ollut niinkin omaperäinen, kuin ostanut uuden, täysin erivärisen laavalampun. Purskahdat äkisti nauruun, ja hän keskeyttää paketin avaamisen. "Se on taas laavalamppu, eikö olekin?", hän sanoo. Kiellät tottakai asian, mutta tirskut samalla teinimäistä naurua. Ystäväsi kieltäytyy avaamasta pakettia, koska sanoo olevansa aivan varma siitä, että se on laavalamppu. Esität tietysti loukkaantunutta, ja lähdet ovet paukkuen kotiin. Kun hihittelet yksin sängylläsi juuri ennen nukkumaan menoa, saat raivokkaan puhelinsoiton. Eihän hän tietenkään voinut vastustaa kiusausta. Avasihan hän sen paketin lopulta ja laavalamppuhan sieltä löytyi...Pystyt vaivoin pitämään yksin hihittelyn kurissa, mutta on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että et purskahda nauruun!

8. On kulunut jo vuosia ensimmäisestä laavalampusta, ja niiden löytäminen alkaa olla jo vaikeaa, koska ne ovat menneet täysin pois muodista. Ystävääsi et ole ollut yhteydessä vuosiin, niin tulehtuneet välinne ovat. Jos hän vain tuntisi suuren suunnitelman, hihittelet yksiksesi...Oletkin siis aidosti yllättyt, kun ystäväsi soittaa vihdoin. Hän ei suotta haaskaa aikaa, vaan käy suoraan asiaan. Hän kysyy, että olisiko sinulla mahdollisesti yhtä laavalamppua. Mieluiten vihreää, mutta muunkin värinen käy. Hän kertoo, kuinka vuosien varrella onkin oppinut pitämään lampuista, ja tarvitsisi vielä yhden, jotta hänen symmetrinen asetelmansa olisi täydellinen. Onnesta suunniltasi lepertelet maat ja taivaat laavalampuista, mutta lopulta kerrot hänelle, että laavalamppuja ei ole ollut saatavilla mistään vuosiin ja itseasiassa haluaisit ostaa häneltä muutaman. Hän kieltäytyy ihmeenkin hanakasti myymästä lamppujaan. Hieman pettyneenä hän lopettaa puhelun. Ystäväsi merkkipäivä lähestyy jälleen, joten on aika kaivaa kätköstään vuosia sitten ostamasi vihreä laavalamppu, jota olet säästänyt sopivaa hetkeä varten. Kuinka yllättynyt hän onkaan sen saadessaan! Käärit sen huolellisesti kirjeen kera ja hyppäät autoon. Hän ei varsinaisesti odota sinua juhliinsa, mutta on silmin nähden iloinen nähdessään sinut. Ojennat itsevarmana paketin hänelle ja hän alkaa kuoria sitä. Huomatessaan sisällön, hänen silmänsä laajenevat ja hän alkaa nauraa vapautuneesti pyytäen koko juhlaväen huomiota. Hän kertoo väkijoukolle koko tarinan laavalampuista ja ystävyydestänne. Hän kertoo siitä, kuinka hyvä vitsi se oli aluksi, mutta kuinka se lopulta ajoi teidät erilleen. Hän kertoo lyhyesti kamppailustaan syövän kanssa ja vaikeasta avioerostaan. Tarina saa loppua kohti yhä synkempiä ja ivallisempia sävyjä, kunnes lopulta hän voitonriemuisena paljastaa, kuinka hän on saanut tarjouksen Stanfordin yliopistolta. He tarvitsevat 8 laavalamppua satunnaislukugeneraattoriinsa, ja ovat luvanneet maksaa satatuhatta euroa ystävällesi, jos hän pystyy toimittamaan tarvittavat 8 toimivassa kunnossa olevaa laavalamppua heille yhdellä kertaa. Laavalamppujahan ei ole valmistettu enää vuosiin, ja niiden löytäminen todellakin on kiven alla, varsinkin suurien laavalamppu-rovioiden jälkeen vuosituhannen vaihteen kieppeillä. Ystäväsi nauraa sinut ulos juhlistaan, ja alakuloisena ja häntä koipien välissä poistut. Kotona hihittelet taas yksiksesi...Koskahan hän löytää sen koko "kirjeenvaihdon Stanfordin yliopiston kanssa", jonka liitteeksi laitoit paketin pohjalle. Kylläpä hänellä sitten on typerä olo...Hih hih.

Ja niinhän siinä lopulta käy. Ystäväsi tajuaa, että olet saanut hänet huijattua vastaanottamaan vielä yhden arvottoman laavalampun. Mutta hän myös tajuaa, että tämä oli tarkoituksesi alusta alkaen. Ei ollut ollenkaan sattumaa, että lamppujen pohjat olivat kahdeksankulmion muotoisia. Ei ollut ollenkaan sattumaa, että laavalamppujen käytöstä satunnaislukugeneraattoireissa kertova artikkeli oli auki siinä lehdessä hänen pöydällään vuosia ennen ensimmäistäkään laavalamppua. Eikä ollut ollenkaan sattumaa, että markka sai väistyä euron tieltä. Eikä syöpäkään ollut sattumaa, eikä varsinkaan sen paraneminen. Hiilen isotooppitestillä hän saa selville, että kaikki nuo kirjeetkin oli kirjoitettu vuosia ennen ensimmäistäkään lamppua. Niin nerokasta, niin pirun yksinkertaisen nerokasta. Vähän niinkuin siinä elokuvassa, mikä sen nimi nyt olikaan. No tiedät kyllä, ja hihittelet ajatukselle yksiksesi.

Ystäväsi tajuaa vihdoin, kuinka olet manipuloinut häntä totaalisesti tahtosi mukaan viimeiset 20 vuotta. Opiskelupaikan saannilla ei ollutkaan mitään tekemistä tuurin kanssa, eikä työpaikan liioin, eikä varsinkaan ollut sattumaa, että hänen puolisonsakin löysi hänet muka sattumalta soittamalla väärään numeroon puhelimella, ja erosi hänestä lähteäkseen kadulle taas tienaamaan, kun hänen salaperäiset säästönsä loppuivat. Eikä varsinkaan ollut sattumaa, että laavalmput julistettiin saatanallisiksi maailmanlopun välineiksi, ja suurin osa niistä poltettiin suurella roviolla!

Kiitollisena elinikäisestä manipuloinnista ystäväsi antaa sinulle kaiken anteeksi, ja lisäksi laavalamput sanoen "näitä en tarvitse enää, olkaamme ikuisesti ystäviä".

Halaatte kyyneleet silmissä, vaikka olettekin molemmat miehiä, ja ihmiset katsovat. Ette kuitenkaan liian kauaa, etteivät ihmiset ala puhumaan...

Hyvää lahjojen ostelua!