Aiemmin päivällä siis salilla. Normaalisti en kyllä salipäivinä tee mitään muuta ihmeellistä, mutta veteen teki mieli joten käytiin sukeltelemassa Kaukajärvellä. Kovin syväähän tuolla ei ole, joten keskityinkin tekemään rentoja ja mukavia sukelluksia ja leikin tyhjillä keuhkoilla. Luin tänään deeperistä hyvän tilityksen suoraan alaspäin menemisestä. Eric Fattah (taas kerran) puki minusta hyvin sanoihin idean, jota en ollut oikein aiemmin sisäistänyt. Eli alaspäin sukeltaessa, kannattaa päässään muuttaa veden pinta "lattiaksi" ja pitää sitä referenssipisteenään. Eli samaan tapaan kun hyppäät trampoliinilla, niin et suinkaan kuikuile taivaalle, vaan katsot sitä trampoliinia ja hahmotat liikeen siitä. Samalla tapaa syvyyssukelluksessa tehdään veden pinnasta referenssi ja sukellettaessa katsotaan siis hieman jalkojen ohi valoa kohti. Onhan sitä iät ja ajat toitotettu että ei kurkotella pohjaan päin, vaan pää suorassa, mutta itse olen tottunut tällä katsomaan köyttä jotakuinkin suoraan edessäni, eikä siitä oikein aina hahmota mitä tapahtuu. Kokeilin kikkaa pari kertaa ja jumaleissön, sehän toimi. Fiilis oli ihan erilainen kun kokoajan lähdössä hahmottaa mitä tapahtuu. On jotenkin hirveän lohdullista kun hahmottaa vähän mihin suuntaan liikkuu. Vaikka suomen vesissä pimeää onkin, tämä auttaa sukelluksen alussa paljon. Voin vain kuvitella miltä se tuntuisi kirkkaassa vedessä, jossa pinta on nähtävissä koko sukelluksen ajan...Tajusin samalla, että lähtöni ovat tähän asti olleet kaikkea muuta kuin optimaalisia. Tällä tempulla ensimmäiset (ja kriittiset) 10 metriä tuntuivat paljon helpommilta kuin ennen. Myös ylös tullessa tekniikassani lienee hiottavaa, sillä huomaan aina väkisinkin "nussivani köyttä", eli uin kokoajan sitä päin. Näinhän ei voi olla jos uisin suoraan ylöspäin...
Anyway, hyvää treeni, sain hyvin venyteltyjä keuhkoja ja opin taas jotain uutta. Kukas se nyt sanoikaan "kun sukeltaa helppoja toistoja kohtuullisiin syvyyksiin, voi säkällä oppia jotain sukeltamisestakin" :) Kiva oli myös nähdä että ahvenet ovat nousseet rantavesiin, joten kohta tulee kalliille kalastusluvallekin käyttöä :)
Kotiin tultuani virtaa riitti vielä, joten ajattelin juosta pienen lenkin että saisin paikat auki venyttelyä varten. Noh, niinhän siinä taas kävi ettei malta olla revittämättä. Juoksin 10 km kohtalaisen pirteää vauhtia, keskisyke 167, mikä ainakin minulle on aika kova luku. Kattelin että vauhti oli tuollaista 12.5 km/h...Ei mikään hirveän kova, mutta ihan kiva...Vastaisi siis 2500m vauhtia cooperissa.
Koska yritän elää niinkuin opetan, niin pitää tuohon aikaisempaan tilitykseen viitaten nyt sitten syödä kunnolla. Äkkiseltään laskeskelin, että sali+sukellus+lenkki vetää päivän kaloritarpeeni tuonne 4000-4500 pintaan, ja tätä kirjoittaessa olen syönyt 2300, joten ihan tukeva iltapala on tiedossa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti