Noniin, päästiinhän sitä vihdoin asiaan.
Tänään eka ihan "oikea" lenkki pitkään aikaan. Päätin vetää klassisen nopeuskestävyys-lenkin, koska se on selkeästi heikko kohtani. Eli juoksin vain reilut 10km ja lenkin kesto oli 47 min. Alussa mukavaa lönköttelyä alueella 150-160 yksi kierros ja viimeiset 20 minuuttia vauhtia kiristäen (165-175) ja lopussa kaikki läpät auki.
Kokeilin toisella kierroksella hamburger hillissä pistää urut niin auki kuin sain. Oli aika jännä fiilis kun päässä alkoi jo sumenemaan, mutta löylyä pystyi silti lisäämään. Sain käytettyä sykkeen 187:ssä, mikä on jo melko lähellä laskennallista maksimia. Ehkäpä siinä Karvosen kaavassa on kuitenkin jotain perää...Selkeästi pitkä lepotauko on siinä mielessä tehnyt terää että maksimit saa otettua paremmin irti. Nyt jälkeen päin kun miettii, niin edellisessä treenirupeamassa alkoi ehkä olemaan pientä väsymystä loppua kohti, en ehtinyt palutua aina kunnolla ja välillä lenkki tahmasi todella pahasti. Täytyy nyt yritää keskittyä enempi laatuun kuin määrään.
Mittailin aamulla piruuttani leposykettä ja sain sen aika helposti laskemaan 45 tienoille kun vähän aikaa sängyssä köllöttelin. Ihan hyvä. Tästä on hyvä lähteä rakentamaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti