Blogger on näemmä iltaisin aina niin jumissa, että kirjoittaminen on täysin mahdotonta. Tänä aamuna koko palvelu oli nurin, joten en saanut taaskaan niitä videoita tänne (töistä ei onnistu palomuurin takia). Ehkäpä huomenna...
Eilen venähti työpäivä niin pitkäksi, etten muuta ehtinyt treenailemaan, joten ajattelin kokeilla pitkään mielissä kytenyttä itervallilenkkiä. Eli olennaisesti sama kuin mitä olen tehnyt pyörällä, mutta juosten.
Paikaksi valikoitui "hamburger hilliksi" ristimäni mäki Suolijärven lenkkipolulla. Matkaa sinne onkin mukavasti alkulämmittelyjen verran, eli hieman alle 10 min kevyttä hölkkää. Nopeat venyttely mäen alla ja menoksi. Aika on kyllä kullannut muistot, eikä mäki ehkä enää ole ihan nimensä veroinen. Joskus lenkkeily-uran alkuaikoina oli aina kova juttu jos jaksoi puuskuttaa sen ylös asti. Tähän harjoitukseen se sopi kuitenkin mainiosti. Täysiä revittäen alhaalta ylös menee n. 40-50 sekuntia. Paljon lyhyempi kuin lukonmäessä pyörällä siis, mutta tuossa ajassa saan sykkeet jopa korkeammalle. Ekalla vedolla ei oikein tuntunut missään. Syke juuri ja juuri 170 ja vähän hengästytti. Mutta seuraavat sarjat olivatkin progressiivisesti pahempia. Tein yhteensä viisi kiekkaa, sen jälkeen jalat olivat niin loppu ettei olisi ollut enää mitään mahkuja tehdä kuudetta. Sykkeet nousuvat lähes joka vedolla tuonna 178:aan. Kumma juttu, mutta en tunnut pääsevän tuon yli, vaikka mitä teen. Hölkkäsin aina kevyesti takaisin mäen alkuun. Loppuvedoissa olin kyllä niin naatti, että mietin, olisiko parempi kävellä ainakin osa paluumatkaa, että saisi sykkeen kunnolla taas palautumaan. Nyt se oli monesti yli 160 jo mäkeen lähtiessä, eikä mäkeä jaksanut ihan täydellä teholla ylös. Juoksin vielä yhden kiekan Suolijärveä leppoistalla 153:n keskisykkeellä vähän palautellakseni paikkoja ja koko lenkistä tuli näin tunnin mittainen.
Aamulla oli tiukassa saada motivaatiota staticiin. Sain lopulta itseni piiskattua sillä ehdolla, ettei tartte tehdä täysillä keuhkoilla ollenkaan. Tein hieman aikaisempaa perusteellisemmat venyttelyt pallealle Kimmolta saamien vinkkien mukaan. Hyvää teki. Sitten taas staticeja aivan tyhjäksi pakatuilla (siis niin tyhjäksi, että negatiivisessa pakkauksessa kurkku ei enää "jaksa" vetää ilmaa pois kun alipaine on niin kova). Sain tällä kertaa 1:30, mutta minusta siinä oli jo pieni samba. Ainakin se tuntui aivan kamalalle. Kimmo sanoi saavansa jopa 2-2:30. Tuo tuntuu todella kaukaiselta. En tosin ole nyt missään huippu "apneakunnossa", mutta silti. Loppuun vielä FRC 4:30, mikä on taas vähän enemmän kuin viimeksi - kehitys kehittyy.
Tänään vedän vielä perinteiset salitreenit ja syön kunnolla. Huomenna osallistun Dödörens Cup -sukelluskalastuskilpailuun. Luvassa on 4 tunnin rupeama uintia ja sukellusta, joten ei kannata varmaan vetää tänään itseään ihan piippuun. Sunnuntaina tarvii varmaan ottaa ihan 100% lepopäivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti